Kalvinistitkin ovat syntisiä

Luin eilen Fighting for the Faith -radio-ohjelman sivuilta Chris Rosebrough’n ajankohtaispäivityksen, jossa hän ilmoittaa vetävänsä kaiken tukensa parin viime vuoden aikana seksiskandaaleissa itsensä ryvettäneeltä julkkispresbyteeripastori Tullian Tchividjianilta. Aloin mielenkiinnosta lueskella, mihin tällainen kannanotto oikein perustuu, koska reilu vuosi sitten, kun Tchividjian sai monoa pastorintehtävistään, Rosebrough oli vielä älä lyö lyötyä -linjalla. Päädyin tälle sivustolle.

Kyseessä on Julie Anne -nimellä kirjoittavan naisen blogi. Hän lähti aikoinaan ovet paukkuen seurakunnastaan, jossa koki tulleensa kaltoinkohdelluksi. Ikävä kyllä seurakunta oli reformoitu seurakunta (joka suoraan sanoen idioottimaisesti meni vielä haastamaan hänet oikeuteen mielipiteidensä ilmaisusta blogissaan) ja nyt sitten hänen sivustonsa näyttää muodostuneen antikalvinistien turvasatamaksi, jonne ihmisiin pettyneet ex-kalvinistit kokoontuvat nuolemaan haavojaan. Julie Anne kokee tehtäväkseen puhua niiden puolesta, jotka kokevat kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä. Se on kunnioitettavaa. Sivustolla vierailu ja kommenttien lukeminen herätti minussa kuitenkin joitakin ajatuksia.

Kalvinistitkin ovat syntisiä. Oli kyse sitten mistä tahansa opista tai oppijärjestelmästä, sen kannattajakunnassa luuraa ryökäleitä, jotka keksivät kyllä keinot käyttää oppijärjestelmän erityispiirteitä omien itsekkäiden tarkoitusperiensä ajamiseen. Jokaisen oppijärjestelmän kannattajissa on myös niitä, jotka pelaavat korttinsa niin oikein ja maalaavat naamarinsa niin kauniisti, ettei kukaan tässä elämässä tajua, mitä susia he ovat, mutta viimeisenä päivänä Jeesus lausuu heille Raamatun pelätyimmät sanat: minä en ole koskaan tuntenut teitä. Jokaisen oppijärjestelmän kannattajakunnassa on myös hyvää tarkoittavia, mutta syntisiä ja monella tapaa keskeneräisiä ihmisiä, jotka rikkinäisyydestään ja viisauden puutteestaan käsin tekevät typeriä ratkaisuja ja antavat huonoja neuvoja.

Koska Julie Annen sivusto on vääryyttä seurakuntiensa taholta kokeneiden ihmisten kokoontumispaikka ja koska jotkut Amerikan uuskalvinistiset megaseurakunnat ovat surullisenkuuluisia raskaskätisistä johtamis- ja kurinpitomalleistaan, selviytymistarinat eivät ole ainoastaan ”selvisin henkisestä pahoipitelystä” -osastoa, vaan ”selvisin kalvinismista” -osastoa. Asiaa ei myöskään auta se, että vuonna 2014 reformoitu pastori ja konferenssipuhuja CJ Mahaney haastettiin oikeuteen syytettynä seksuaalisen hyväksikäytön tapauksen ilmoittamatta jättämisestä. Oikeusjuttua ei koskaan käsitelty, mutta Mahaney piti silti pari vuotta sapattivapaata. Hän palasi organisaationsa johtotehtäviin tänä vuonna. Mahaneyn tapauksessa myös muita reformoituja johtajia, kuten The Gospel Coalitionin Al Mohleria, Mark Deveriä ja Ligon Duncania kritisoitiin voimakkaasti siitä, etteivät he ”riittävällä tavalla” reagoineet Mahaneyta vastaan esitettyihin syytöksiin, ts. lyöneet lyötyä ja hutkineet ennen tutkimista. Asiaan liittyy myös komplementaristisen perhe- ja seurakuntahierarkian vastustaminen.

On se vaan kurjaa, että omastakin leiristä löytyy rapaa näin paljon. Mutta mitä muuta voi syntisiltä ihmisiltä odottaa? Elämästä tulee vaikeaa ja suorastaan valheellista, jos odottaa toisilta synnitöntä käytöstä langenneessa maailmassa, mutta itseään ei näe yhtä syntisenä ja armon tarpeessa olevana. On aina pidettävä mielessä, että opin kannattajien tekemiset – oli oppi mikä tahansa ja olivat teot hyviä tai pahoja – eivät millään tavalla tee tyhjäksi sitä, mitä Raamattu opettaa.

Raamattu opettaa, että Jumala on ennalta valinnut pelastukseen itselleen omaisuuskansan, joita kukaan ei voi riistää Hänen kädestään, jotka Hän on kykenevä pelastamaan kertakaikkiaan ja että kaikki, mikä heitä kohtaa – sekä hyvä, että paha – on Hänen säätämäänsä, tarkoituksena Hänen iankaikkinen kunniansa. Se on kova pala niellä ihmisille, jotka ovat tottuneet ajattelemaan, että Jumala tahtoo olla meidän kaverimme ja antaa meille vain kahmalokaupalla rakkautta ja sylin lämpöä.

En ole koskaan kokenut kanssauskovaisten taholta mitään sellaista, kuin monet Julie Annen selviytyjäsivuston kommentoijat, tai hän itse, ovat kokeneet. En sano silti, etten ole koskaan kokenut mitään pahaa keneltäkään. Minulla on omat haavani ja oma menneisyyteni, joka on muokannut minusta sellaisen, kuin olen. Mutta kaikki se paha, mitä minä olen elämässäni saanut kokea, on ollut Jumalan säätämää. En usko niin siksi, että pidän ajatuksesta, vaan koska Raamattu sanoo niin.


Sivuhuomio: Ainakin yksi Tullian Tchividjianin kirja, Yksisuuntaista rakkautta, on käännetty suomeksi. Ainakin hänelle evankeliumi antoi luvan tehdä mitä lystää, koska armo peittää ja rataa. Kristilliset kirjakaupat ja seurakuntien kirjamyyntipisteet tekisivät hyvin, jos vetäisivät myynnistä hänen kirjansa. Kustantamot tekisivät hyvin, jos eivät huolisi enää käännettäväksi ja kustannettavaksi hänen tuotantoaan tulevaisuudessa. Tchividjianin kotiseurakunta on antanut hänestä lausunnon, jonka mukaan hän ei ole kelvollinen minkäänlaiseen julkiseen palvelutyöhön.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s