Kun oikeustajuani loukataan, päällimmäinen tunteeni on viha. Oikeustajuani loukkaavan teon ei tarvitse välttämättä kohdistua minuun, vaan kyseessä voi olla myös jokin yhteiskunnallinen pahuus, tai jokin rikos, josta uutisoidaan. Kun luen lehdestä siitä, miten joku on raiskattu tai murhattu, tunnen vihaa.
Viha on tarpeellinen tunne. Kun viha kriminalisoidaan, oikeus vääristyy. Kun viha kuohahtaa, tiedämme siitä, että se on imago dei meissä; miksei tuo pahuus saa ansaitsemaansa rangaistusta? Että pistää vihaksi! Viha on pyhä asia.
Oikeuden vääristäjistä pahin lienee sangen ironisesti tällä hetkellä Suomen oikeusministeriö, joka lanseerasi 4. helmikuuta Against hate -nimisen hankkeen:
Tarkkasilmäinen huomaa, että hate-sanan t-kirjain on päivänselvä risti. En ole ainoa, joka huomautti oikeusministeriölle tästä. Oikeusministeriö yritti tietenkin selitellä tätä veronmaksajien rahoilla kustannettua aivopieruaan siten, että kyseessä on pelkkä päätteetön t-kirjan. Se on tietenkin valhetta. Kommentoijat kyselivät myös, missä Suomen laissa on säädetty vihapuheesta, jolloin oikeusministeriön Twitter-vastaava viittasi Suomen rikoslain 11. luvun 10. pykälään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuolta sivulta ei löydy edes sanaa viha, saati sitten sanaa vihapuhe. Jälleen valhetta ja oikeuden vääristelyä.
Itse asettamansa standardin perusteella oikeusministeriö syyllistyy itse kampanjallaan vihapuheeseen kiihottamalla kansanryhmää, kristittyjä, vastaan ja rikkomalla uskonrauhaa käyttämällä kristittyjen käyttämää symbolia kristityille mielipahaa aiheuttavassa kontekstissa.
Tätä kommentoijaa paremmin en itse osaisi, enkä voisi sanoa:
Ylläoleva huomio daavidintähdestä H:na (minä olisin laittanut sen A:ksi) ja puolikuusta E:nä on erittäin osuva ja kiteyttää koko älyttömyyden: jos A:na olisi daavitintähti, sitä paheksuttaisiin voimakkaasti ja oikeusministeriö pyytelisi häpeissään anteeksi ilman muuta antisemitismiksi tulkittavaa oksennustaan. Jos E:nä olisi ollut puolikuu, olisi puolestaan muslimipopulaatio ollut raivon vallassa. Oikeusministeriö pyytelisi taas häntä koipien välissä anteeksi, mutta se ei auttaisi mitään. Mutta koska kyseessä on ”vain” kristityille merkityksellinen symboli, sitä saa käyttää ja siitä pahastuville selitellään valheellisesti, että kyseessä on pelkkä t.
Miksi näin?
Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: ’Ei ole palvelija herraansa suurempi.’ Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne. Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt. (Joh. 15:18-21)
Kristityn ei kannata odottaa maailmalta oikeudenmukaisuutta. Se ei silti tarkoita, etteikö Jumalan asettamalta esivallalta tarvitsisi peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta, vaan se on velvollisuutemme. On kristittyjen tehtävä muistuttaa esivaltaa siitä, että se on Jumalan palvelija ja sen tehtävä on rangaista pahantekijöitä. Mutta kun esivallasta tulee oikeuden vääristelijä, käy kuten Calvin on sanonut:
Kun Jumala tahtoo tuomita kansakunnan, Hän antaa sille pahat johtajat.
Kun kristitty nuhtelee esivaltaa Raamatun auktoriteetilla, se kerää päättäjien pään päälle tulisia hiiliä. On tuleva viimeinen päivä, jona joka iikka seisoo Karitsan tuomioistuimen edessä vastaamassa tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Se koskee myös päättäjiä. Heidän tuomionsa on oleva sitä kovempi, mitä ylimielisemmin he suhtautuivat Jumalan armossaan lähettämiin profeettoihin, jotka julistivat heille Jumalan lakia ja tahtoa. Tuona päivänä me, jotka pelastumme, iloitsemme heidän tuomiostaan, sillä paha sai palkkansa ja Jumalan oikeus tapahtui. Siihen saakka huudamme Jumalan puoleen profeetta Habakukin sanoin:
Kuinka kauan, Herra, minun täytyy apua huutaa, ja sinä et kuule, parkua sinulle: ”Väkivaltaa!” ja sinä et auta? (Hab. 1:2)
Oikeus ei ole vanhurskaalle ja oikeudenmukaiselle Jumalalle yhdentekevä asia. Vanhan testamentin Israelin jumalattomuus ilmeni siten, että he eivät toteuttaneet oikeutta, vaan vääristelivät sen:
Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita; kaikki he lahjuksia rakastavat ja palkkoja tavoittelevat; eivät he hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä. (Jes. 1:23)
Sillä Israelin heimo on Herran Sebaotin viinitarha, ja Juudan miehet ovat hänen ilo-istutuksensa. Ja hän odotti oikeutta, mutta katso, tuli oikeuttomuus, ja vanhurskautta, mutta katso, tuli vaikerrus. (Jes. 5:7)
Rauhan tietä he eivät tunne, oikeutta ei ole heidän askeleissansa; polkunsa he tekevät mutkaisiksi, ei kukaan, joka niitä käy, tunne rauhaa. (Jes. 59:8)
Niin oli totuus kadonnut, ja joka pahasta luopui, se ryöstettiin paljaaksi. Herra näki sen, ja se oli hänen silmissänsä paha, ettei ollut oikeutta. (Jes. 59:15)
Tällainen jumalattomuus ja oikeuden vääristely herätti Jumalan vihan.
Kun raiskaajat, huumekauppiaat, syntymättömien lasten murhaajat ja pedofiilit eivät saa asiaankuuluvaa tuomiotaan, se on jumalattomuutta ja oikeuden vääristelyä. Se herättää minussa vihaa. Ja sen sijaan, että oikeusministeriö tekisi työtä sen eteen, että rikollisilta vaadittaisiin silmä silmästä ja henki hengestä, se syytää veronmaksajien rahaa vihapuheidiotismiin ja pyrkii kriminalisoimaan vihapuhetta. Se aiheuttaa minussa entistä enemmän vihaa. Se ei pyri siihen, että rikosten uhrit saisivat oikeutta osakseen. Tämä on korruptoitunutta oikeuden pervertointia. Että pistää vihaksi! Ja pian minut julistetaan kriminaaliksi, koska vihaan tätä oikeuden halventamista.
Yhteiskunta, joka tällä tavalla vääristelee oikeutta, tulee saamaan tuta Jumalan oikeudenmukaisen tuomion.
Mitä on tehtävissä?
Suomen päättäjät tarvitsevat evankeliumia ja Jumalan Sanaa! Heitä on muistutettava siitä, että he ovat Jumalan asettama esivalta ja että he ovat vastuussa Jumalalle siitä, kuinka he hoitavat tämän maan asioita. Tässä on oivallinen esimerkki:
Päättäjä: Sinä tulet seisomaan eräänä päivänä tuomioistuimen edessä ja vastaat Hänelle, joka asetti sinut päättäjän asemaan. Tee oikeutta! Etsi Herraa! Käänny pahuudestasi ja pane turvasi Kristukseen! Hän on ylösnoussut, elää tänä päivänä ja on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita – myös sinut!
Pastori: Olisikohan pelleilyn aika jo ohi? Olisikohan jo riittävästi saarnattu yhteydestä, armolahjoista ja rakkaudesta? Ala saarnaamaan Jumalan vihasta! Ala saarnaamaan Jumalan vanhurskaudesta! Miksi luulet, että seurakuntalaisesi elävät moraalittomasti, aviopuolisot pettävät toisiaan ja eroavat, lapset ovat kurittomia ja nuoret kunniattomia? Koska olet uskoton Jumalan Sanalle, etkä julista sen koko neuvoa, vaan jätät tuomitsematta synnin! Poista paha Israelista!
Sinä, ihmislapsi, etkö tuomitse, etkö tuomitse verivelkojen kaupunkia? Tee sille tiettäviksi kaikki sen kauhistukset. (Hes. 22:2)
Kristitty: Älä lähde mukaan vihapuheretoriikkaan. Se on salakavalinta mahdollista maailmallisuutta ja vasemmistolaista jumalattomuutta. Jos näet ympärilläsi oikeuden vääristelyä ja tunnet vihaa, se on oikein. Tuo se esiin. Mutta kosto jätä Jumalalle.
Älä sano: ”Minä kostan pahan”; odota Herraa, hän auttaa sinua. (San. 20:22)
Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, Israelin Väkevä: Voi! Minä viihdytän vihani vastustajissani, minä kostan vihollisilleni. (Jes. 1:24)