Ei kondomi pelasta maailmaa

Eduskuntavaalit tulivat ja menivät. Moni konservatiivi varmasti odotti ja toivoi vaalituloksesta Perussuomalaisten voitonjuhlaa, mutta niin ei käynyt, vaan oppositio kutsuu jälleen. Tosin, kun itse tarkastelen sitä, mihin koreihin eri puolueet muniaan keräilevät, on pakko realismin nimissä todeta, että ei kai nyt yksinäinen jengi noin 13% osuudella voisikaan sanella muille, miten mennään ja miten toimitaan. Suomi on sosiaalidemokratialla rakennettu maa, eikä se mentaliteetti ole ihan äkkiä ihmisten mielistä katoamassa. Vasemmistolaisten puolueiden näkemyserot ovat mielestäni lähinnä nyansseja. Vasemmistolaisuus on maailmalla nousussa. Tämä oli odotettavissa.

Lisää realismia: jos nyt olisikin käynyt niin, että Perussuomalaiset olisi voittanut vaalit, se olisi ollut torjuntavoitto. Neljän vuoden kuluttua nimittäin nämä mussukat ovat tulleet täysi-ikäisiksi ja saavat äänestää. Lisäksi Perussuomalaisilla ei ole kunnollista kantaa ilmastonmuutokseen; siis että ilmastonmuutos on luonnollinen asia, ei katastrofaalinen, eikä ihmisen hallittavissa.

Positiivinen asia torjuntavoitossa olisi toki ollut se, että sillä olisi mahdollisesti hidastettu totalitarismin etenemistä ja sananvapauden kaventamista – jotakin, mihin jopa Kristillisdemokraatit on mennyt mukaan. Onpa aikoihin eletty, kun Kristillisdemokraatit on tällä perusteella julistettava sananvapauden ja sitä kautta evankeliumin vihollisiksi. On käsittämätöntä lyhytnäköisyyttä sahata omaa oksaansa tällä tavalla.

Sitten tulivat EU-vaalit ja todellisuus iski päin pläsiä kuin märkä rätti. Mikä tahansa toiveikas euforia, joka vielä oli eduskuntavaaleista jäljellä, katosi sen sileän tien. Vihreät. Kirotut vihreät EU-parlamentissa kieltämässä, määräilemässä ja kiusaamassa normaaleja työssäkäyviä ihmisiä.

Mutta kuka yllättyi?

Voin rehellisesti myöntää, että ainakin omaan puserooni hiipii vähän väliä usko ihmiseen ja siihen, että ”me voitamme”, tai että ”nyt asiat muuttuvat” – unohtaen, että tässä ovat korkeammat voimat mukana; unohtaen, että minähän olen kalvinisti. Palautus maan pinnalle on karu.

Lasse Heikkilällä oli aikoinaan yhtye nimeltään Robinson Crew. Tuon bändin ainoaksi jääneellä Tähdet kertovat -albumilla on laulu nimeltään Ei suojaa K. Aikoja sitten kuoleen ja kuopatun Music & mission -lehden levyarvostelija ilkkui levyn ilmestyessä sitä, että sanaa kondomi ei kehdattu mainita biisin nimessä. Kondomin sijasta oli pelkkä koo. Tuossa kappaleessa on kohta, joka kuuluu näin:

Ei kondomi pelasta maailmaa, sen Jumalan armo pelastaa
Se on niin, että laskea kannattaa, minkä varaan rakkautta rakentaa

Kuinka usein unohdamme, että yhtälössä kuin yhtälössä lopputulos on kiinni Jumalan armosta? Ihminen yrittää, pyrkii, ahertaa ja toivoo. Konsteinaan hän käyttää aseita. Politiikkaa. Kondomeita. Panisipa joku terroristit päiviltä. Voittaisipa Perussuomalaiset vaalit. Olisipa kehitysmaissa enemmän kondomeja. Asiat muuttuisivat!

Nämä pyrkimykset ja apuvälineet eivät koskaan ratkaise ihmisen syvintä ongelmaa, joka on synti. Ja mihin syntinen ihminen pyrkii? Hallitsemaan muita. Sanotaan, että valta turmelee. Mutta entäpä jos onkin niin, että vallan kautta turmelus vain tulee esille? Valtaa; sitä perkele tarjoaa ihmiselle ja ihmisen syntinen sisin yhtyy siihen.

Näin ei ollut Jeesuksen laita. Koska kaikki valta taivaassa ja maan päällä on Hänen – sillä Hänen kauttaan ja Häntä varten on luotu kaikki, mitä luotu on –  ei perkeleen kiusauksella ollut voimaa Häntä vastaan. Hän todella on kuingasten Kuningas ja herrojen Herra. Hän yksin on turmeltumaton, Pyhä ja täydellinen, tosi jumala ja tosi ihminen, uuden ihmiskunnan päämies; kaikkien niiden, jotka ovat kuolleet pois Aadamista ja syntyneet uudesti ylhäältä Kristukseen. Ja Hän todella on kaikkivaltias ja hän todella hallitsee.

Olemmeko me kristityt unohtaneet tämän? Kun katsomme maailmaa, voivottelemme sen pahuutta unohtaen, että tähän pisteeseen on tultu monien myllerrysten kautta ja että kaikessa on nähtävissä Jumalan käsi ja suunnitelma. Olemme lyhytnäköisiä, emmekä näe koskaan sillä hetkellä, mitä Jumala tekee, mutta jälkikäteen se on ilmeistä. Jeesus vertaa Jumalan valtakuntaa hiivaan, joka etenee taikinassa. Se tekee maailmasta taikinan ja Jumalasta taivaallisen leipurin. Ja taikinaa nyt vaan pitää välillä vaivata.

Katsomme omaa mukavaa elämäämme ja länsimaisen yhteiskunnan vaurautta ja haluaisimme pitää sen. Mutta entä jos Jumala ei anna meidän pitää sitä? Kiroammeko Häntä, vai nöyrrymmekö Hänen tahtoonsa? Monet tahtovat pitää kiinni ”länsimaisista arvoista” ilman Jumalaa, jonka pelolle koko länsimainen menestys perustuu. Se ei tule onnistumaan.

Ei kondomi pelasta maailmaa, sen Jumalan armo pelastaa. Valitettavasti näyttää siltä, että Jumalan armo ja kärsivällisyys ovat loppumassa. Ja kun näkee ja ymmärtää, miten tässä valtakunnassa remuavat sekä murha että ryöstö, miksi Hänen pitäisi armahtaa tätä maata? Aabraham rukoili Jumalaa Sodoman puolesta, mutta Sodoman tilanne oli järkyttävämpi ja tuomio pidemmällä, kuin Aabraham aavistikaan. Me Suomen kristityt saatamme olla samassa tilanteessa.

Lakkaisimmeko siltikään rukoilemasta Jumalaa tämän maan puolesta? Emme, sillä Jumalan armo on ratkaiseva tekijä. Armossaanhan Hän antaa ihmiselle sydämenmuutoksen ja uskon. Mutta me olemme hukanneet evankeliumista jotakin oleellista, nimittäin sen, että evankeliumi on hyvä uutinen.

Mistä se on hyvä uutinen?

Siitä, että Jeesus Kristus on noussut kuolleista ja että Hän hallitsee. Se on hyvä uutinen kaikille, jotka turvaavat Häneen ja luopuvat kapinastaan Hänen herrauttaan vastaan. Kaikille muille se on huono uutinen. Siispä kaikille, jotka jonkinlaisia hallitsijoita kuvittelevat tässä maassa olevansa, on tuotava tiettäväksi tämä Jumalan Sana:

Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:

”Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä”.

Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä. Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:

”Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni”. (Ps. 2:1-6)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s