Suomalaiseen jouluperinteeseen kuuluu se, että syödään hyvin ja vietetään aikaa perheen ja läheisten kanssa ja joulun herkkuperinteen keskeinen toteemi on tietenkin kinkku. Onhan eräs heidän runoilijoistaankin sanonut: ”joulun tähti on ehdoton – sika!” Minun mielestäni siassa tosin on maukkaampiakin osa-alueita, kuin sen perslihas. Lisäksi se jostakin kumman syystä nähdään hyväksi paistaa yöllä ja syödä kylmänä, vaikka se on parhaimmillaan juuri uunista otettuna.
Tänä yltäkylläisyyden aikana voi olla vaikea käsittää kinkun symbolista merkitystä, varsinkin kun palvisiivua saa kannettua kaupasta kotiin ympäri vuoden. Miksei siinä mielessä siis voisi olla joulu ainainen? Mutta ennen vanhaan olivat asiat toisin ja resurssit niukemmassa. Ei pantu syöttöporsasta lihoiksi joka päivä, ei. Itsekasvatetun eläimen lopettaminen on hyvin lopullinen teko, josta nykypäivän keskimääräinen kinkunsyöjä on melkoisen vieraantunut. Sen prosessoiminen ruoaksi oli iso työ. Kinkku oli todellakin juhlaherkku, joka oli varattu vuoden merkittävintä aikaa varten.
Tätä taustaa vasten pyörittelin epäuskoisena päätäni, kun luin Ilta-Sanomista jutun, jossa arvioitiin ”vegekinkkuja”. Eräs raadin jäsenistä, vannoutunut lihansyöjä, väitti, että parhaimmillaan pääasiassa seitanista valmistettu testipötkäle meni läpi niin täydestä, ettei eroa oikeaan kinkkuun huomannut. Nyt on niin paksua valhetta, etten usko; niin selvää agendavetoista uskottelua, että se näkyy kilometrin päähän. Agendan mukaan yritetään saada ihmiset luopumaan lihansyönnistä, koska ilmastonmuutos pitää pysäyttää. Kuten Matrixissa, kun sulkee silmät ja käyttää mielikuvitusta, Tasty Wheat voi maistua ihan miltä vain!
Saisiko olla punainen pilleri? Kristityn ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa joulukinkustaan. Jumala on antanut Raamatussa selkeästi ja ilman tulkinnanvaraa ihmiskunnalle luvan syödä eläimiä:
Ja Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa. Ja peljätkööt ja vaviskoot teitä kaikki eläimet maan päällä ja kaikki taivaan linnut ja kaikki, jotka maassa matelevat, ja kaikki meren kalat; ne olkoot teidän valtaanne annetut. Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken. (1. Moos. 9:1-3)
Kristitty on kuitenkin vapaa myös olemaan syömättä lihaa. Joku voi olla huolissaan teuraseläinten kohtelusta. Suomessa se tuskin on kovin kummoinen ongelma, kun otetaan huomioon, kuinka Jenni Haukio suututti lihantuottajat. Toisen mielestä taas liha on pahaa. Yhtä kaikki kukin saa tehdä sen päätöksen aivan itse ja omaa harkintaansa käyttäen, alistumatta minkään pakon alle. Sitä on Jumalan lapsen vapaus. Sen sijaan, jos tekisi kovasti mieli syödä lihaa, mutta ei kehtaa ajan hengen paineistuksessa ja vetelee sen sijaan mitä monimuotoisempia lihankorvikkeita uskotellen itselleen, ettei eroa ole, kehottaisin tutkimaan itseään. Elätkö valheessa? Hyveliputatko, sinä fariseus? Tee parannus, osta kinkkua ja nauti se sinapin kera Herraa kiittäen!
Vakavampi huomio: eikö olekin mielenkiintoista, kuinka tuossa miljöössä, jossa Nooa perheineen astuu ulos arkista, Jumala antaa liittonsa merkkinä taivaalle sateenkaaren, joka on Hänen pitkämielisyytensä ja yleisen armonsa symboli, sekä eräänä liittonsa siunauksista luvan syödä mitä tahansa, mikä eläinkuntaan kuuluu? Eikö olekin melkoinen yhteensattuma, että sama zeitgeist, joka on jo varastanut kristityiltä sateenkaaren ja sen symboliarvon, haluaa viedä sinulta lihankin pöydästä?
Näin ollen kristittynä koen jopa velvollisuudekseni asettua poikkiteloin. Ei! En suostu! Saatte pitää seitanalliset kinkunkorvikkeenne! Minä en niitä syö!
Mikäli sinä, parahin lukija, olet mietiskellyt kristityn ja lihansyönnin suhdetta, olehan huoletta. On raamatullista juhlistaa Herraa ja kiittää Hänen hyvyydestään, nauttien siitä, mitä Hän on meille antanut:
Osta sillä rahalla kaikkea, mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja perheesi. (5. Moos. 14:26)
Te absolvo.
Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa ihan jokaiselle ja kiitos kuluneesta vuodesta!
K̶a̶u̶p̶u̶n̶g̶i̶n̶ ̶a̶i̶n̶o̶a̶ kalvinisti 